
Tässä vaiheessa vielä meni ihan kivasti, kunnes nostettiin koira pöydälle. Ilme kertonee kaiken. Pöydällä oloa tarvitsee siis vielä vähän harjoitella.

Kehän laidalla kannustusjoukkojen kesken oli tässä vaiheessa pistetty poskeen jo eväät: paketti muumikeksejä per ipana sekä limsapullot. Ei siis ihme, että kannustushuudot raikuivat "Hyvä Kerttu!". Jännittävää oli kuin mikä ja kovassa kisassa sijoituimme mitalisijoille - kolmanneksi. Hyvä Kerttu! Tässä vielä sitten sukupotretti, joka ehdittiin ottaa ennen kuin kannustusjoukkoja tarvitsi lähteä kiidättämään vessaan.

Keksipakettien tarkistuspisteessä oli todettava että tyhjä on!

Hauskaa oli ja jännittävää kuin mikä! Kotona otettiin mitalikahvien sijaan kunnon siivut grillattua kanaa ja sen päälle pitkät ja hartaat nokoset. Illalla olikin hauska käydä kuuntelemassa kuovin huutoa ja bongaamassa kauhean kokoisia jäniksiä lähipellolla. Siitä kuva myös yläbannerissa. Oli kiva tavata sukulaisia, ainakin osan kanssa nähdään kesän aikana vielä! Voikaa hyvin!

1 kommentti:
Onnittelut hienosti menneestä ensimmäisestä näyttelystä :) siitä se lähtee...mie oon ainahi älyttömän ylpeä "peilikuvastani" ;)
terveisin Veltto iskä
peeäs:Kunhan tuo setäsi Vätys kasvaa niin tullaan tervehtiin :)
Lähetä kommentti