Gertrud, Truuti, Gerde, Kepa, Inkeri jne.

Kesän paras paikka on itsekaivetussa poterossa norjanangervon siimeksessä.

Niin, otsikossa on pieni otos meidän rakkaan Kepatsumme lempinimistä. Ja jostain kumman syystä myös esim. sana "koira" tai "tuo" jne. tuottaa selkeän sanoman "aha, musta puhutaan". Miten muuten se voisi tietää, että juuri häntä tarkoitetaan kun joku sanoo "voisiko joku nyt tehdä tuolle jotakin?" tai "mikähän tuolle koiralle nyt tuli?". Inkeri on söpöysnimitys, silloin kun Kerttu ylittää itsensä silmäripsien räpytyksessä ja söpöilyilmeilyllään. Esim. silloin kun haluttaa kauheesti kabanossia...Kesä on ollut vilkasta ja mukavaa aikaa ja paljon on tapahtunut pienissä kotiympyröissämme. Juhannuksen korvilla Kerttu järjesti perhejuhlien yhteyteen ylimääräistä ohjelmaa aloittamalla juoksunsa sopivasti juuri silloin kun meillä kerran vuodessa kyläilevä kääpiösnautseriherra Arttu oli paikan päällä. Juoksupöksyt aiheuttivat myös muutaman "hauskan" hetken, kun juuri pöksyissä alkaa aina ihan kauheesti kakattamaan ja minkäs sille sitten teet... Sitten pyyhittiin sitä itteään puolen metrin korkeudelta seiniltäkin, kun neidille tuli hätä, kun oli kakka housuissa ja piti hätäpäissään itseään ravistella ja ravata pitkin huushollia.

"Hetkinen, eikös tämä olekaan Ker-Vis KY:n työmaa? Ketäs tet ootta?? Onko sähköhommille tarvetta?"
Kerttu on tosi kova touhuamaan ja osallistuu aina ja kaikkeen.

Kesään on kuulunut paljon puutarhanhoitoa. "Katso, mustajuuri on noussut! HEI KOIRA, sylje heti ne taimet suustasi!!" Kerttu on erittäin kova hommailemaan puutarhassa ihan kaikenlaista, nokkosensyönnistä tomaatintaimien harvennukseen. Ja tietysti perhosten ja muiden lentäjien syöntiin, niitä onkin tosi vähän tänä kesänä... Niin, elokuussa ilmoittauduimme seuraavaan näyttelyyn, joten siellä sitten nähdään taas!